Olet varmasti kuullut sanan “jakamistalous”, mikäli olet seurannut uutisia viime aikoina. Se tarkoittaa pelkistettynä sitä, että tavaroita jaetaan, lainataan tai vuokrataan omistamisen sijaan. Jollakin tapaa jakamistalous on paluuta vanhaan, sillä aikoinaan ihmisten asuessa maalla oli hyvin yleistä mennä viereiseen taloon kysymään, löytyisikö sieltä lainaksi jotakin työkalua. Kaupungistumisen ja individualismin myötä tämä ilmiö on kuitenkin vähentynyt.

Netti toi jakamistalouden uudelle vuosituhannelle

Samalla kun olemme muuttaneet enenevässä määrin kaupunkeihin, olemme lakanneet luottamasta toisiimme entiseen tapaan. Tavarat halutaan omaksi, koska emme voi olla varmoja, miten luotettavia mahdolliset vuokraajat tai lainaajat ovat. Kuitenkin sosiaalisen median myötä syntynyt arvostelusysteemi on tuonut tähän muutoksen. Ennen palveluun liittymistä meidän on todistettava henkilöllisyytemme, ja käyttäessämme palvelua emme voi huijata, koska tällöin koko maailma saa tietää huijauksestamme. Vastaavasti hyvä maine seuraa perässämme, koska paljon hyviä arvosteluita keränneeseen henkilöön on helpompi luottaa.

Esimerkkejä onnistuneista jakamistalouden yrityksistä

Milloin olet viimeksi matkustanut? Jos olet tehnyt sen lähiaikoina, on hyvin todennäköistä, että olet ainakin harkinnut majoituksen hankkimista Airbnb-sovelluksen kautta. Airbnb on ollut hotelliketjuille kova pala nieltäväksi, koska palvelulla on maailman kattavin majoitusvalikoima tarjottavanaan, vaikkei yhtiö itse omista ainuttakaan tarjoamaansa huonetta.

Vuoden 2018 aikana Suomessa on ollut usein puheenaiheena uudistunut taksilaki. Sen tavoitteena on ollut vähentää takseihin liittyvää sääntelyä ja siten lisätä tarjontaa sekä painaa hintoja alas. Tähän saumaan on iskenyt Uber, joka toimii kyytejä ja kyyditettäviä yhdistävänä alustana. Uberin maailmanvalloitus ei ole sujunut niin hyvin kuin odotettiin, mutta joka tapauksessa ehkä converse-kenkiä ja muita säännöllisessä käytössä olevia tavaroita lukuun ottamatta jakamistalouden puitteissa lähes mikä tahansa tavara tai palvelu voi olla jakamisen kohteena.

Auto – huonosti hyödynnetty resurssi

Jakamistaloudelle on sysätty valtavia odotuksia autojen suhteen, sillä eräiden arvoiden mukaan autot nököttävät hyödyttömänä parkissa 95 % ajasta. Teoriassa jos tätä prosenttilukua saataisiin hilattua alaspäin, tarvittaisiin maailmassa nykyistä vähemmän autoja. Samalla voitaisiin parkkiruutujen määrää vähentää, sillä autot olisivat paljon enemmän liikkeellä.

Pariisin yhteiskäyttöautoista tuli painajainen

Jakamistalouden hengessä Pariisissa käärittiin hihat ja pantiin tuumasta toimeen. Kaupunki osti sähköautoja, joita kansalaiset kykenivät käyttämään houkuttelevan edullista hintaa vastaan. Alku oli lupaava, ja palvelu saikin valtavan suuren suosion. Suosio kuitenkin johti ongelmiin, sillä autoja oli aivan liian vähän ja ne loppuivat kesken. Vielä pahempi ongelma oli käyttäjien siivottomuus. Autot toimivat ihmisten roskiksina, ja kodittomat nukkuivat niissä latauksen aikana. Kaavaillut 56 miljoonan euron voitot kääntyivätkin arviolta 293 miljoonan euron tappioksi.

Jakamistaloudella on silti toivoa autojen suhteen

Pariisin esimerkki muistuttaa jollakin tapaa räikeimpiä esimerkkejä kommunististen valtioiden työntekijöiden sikailusta. Kun omistaja on “me kaikki”, on aina riskinä, että syntyy väärinkäytöksiä. Siksi paras kehityssuunta jakamistalouden suhteen lieneekin Uberin ja muiden yritysten tie. Kun käyttäjä ostaa kyydin eikä käyttöoikeutta autoon, on homma selkeämpää. Yksityisellä yrityksellä on myös suurempi motivaatio valvoa omaisuutensa kuntoa.

Mikä on autojen jakamistalouden tulevaisuus?

Uber ei ole onnistunut toivomaansa tapaan maailmanvalloituksessaan, mutta näyttää siltä, että paikalliset palvelut onnistuvat Uberia paremmin Yhdysvaltojen ulkopuolella. Jos halpojen kyytipalveluiden menestys jatkuu, tarvitsee entistä harvempi autoa tarjonnan parantuessa ja hintojen laskiessa. Erityisen mielenkiintoinen kehityssuunta on siirtyminen robottiautoihin. Jos autot ajavat itse, poistuu suurin menoerä eli kuljettajan palkka. Tällöin autoihin todennäköisesti joudutaan asentamaan valvontakameroita Pariisissa nähtyjen ongelmien välttämiseksi. Jakamistaloudella on paljon potentiaalia autoilun mullistamiseen, mutta asiat voivat myös mennä huolella metsään, kuten näimme Pariisissa.