Suomen talvi asettaa autoilijalle omat haasteensa. Liukkaat tiet, yllättävät lumisateet ja vaihtelevat lämpötilat vaativat autolta ja erityisesti sen renkailta paljon. Olen vuosien varrella nähnyt ja kokenut monenlaisia talvikelejä, ja yksi asia on varma: oikeanlaiset ja hyväkuntoiset talvirenkaat ovat ehdottomasti tärkein yksittäinen turvallisuustekijä talviajossa. Tässä oppaassa pureudumme syvemmälle talvirenkaiden maailmaan – miten valita juuri sinun tarpeisiisi sopivat renkaat, kuinka pitää ne kunnossa ja mitä laki sanoo niiden käytöstä.
Miksi talvirenkaat ovat välttämättömät Suomen olosuhteissa?
Kesärenkaat eivät yksinkertaisesti sovellu Suomen talveen. Niiden kumiseos kovettuu jo muutaman asteen pakkasessa, jolloin pito tiehen heikkenee dramaattisesti. Olen itsekin joutunut todistamaan tilanteita, joissa kesärenkailla yritetään selvitä ensiliukkailla – lopputulos on harvoin hyvä. Talvirenkaat sen sijaan on suunniteltu toimimaan kylmässä. Niiden pehmeämpi kumiseos säilyttää joustavuutensa ja pito-ominaisuutensa pakkasellakin. Lisäksi talvirenkaiden pintakuviointi, syvemmät urat ja tiheä lamellointi, on optimoitu pureutumaan lumeen ja jäähän sekä poistamaan tehokkaasti vettä ja loskaa renkaan ja tienpinnan välistä. Tämä ero materiaaleissa ja rakenteessa on syy, miksi talvirenkaiden käyttö on paitsi järkevää, myös lakisääteistä. Suomessa laki edellyttää talvirenkaiden käyttöä 1. marraskuuta ja 31. maaliskuuta välisenä aikana, jos sää tai keli sitä vaatii. On tärkeää muistaa, että vastuu oikeanlaisista renkaista on aina kuljettajalla. Traficomin sivuilta löydät ajantasaiset tiedot talvirengasmääräyksistä eri ajoneuvoluokille.
Nastarenkaat vai kitkarenkaat – kumpi valita?
Tämä on se ikuisuuskysymys, joka nousee esiin joka syksy. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä valinta riippuu täysin omista ajotottumuksista, ajoreiteistä ja siitä, mitä ominaisuuksia renkaalta eniten arvostaa. Nastarenkaat tarjoavat kiistatta parhaan pidon jäisillä teillä, erityisesti kun jää on märkää tai lämpötila nollan tuntumassa. Nasta pureutuu jäähän mekaanisesti, mikä antaa turvaa ja lyhentää jarrutusmatkoja petollisimmilla keleillä. Jos ajat paljon alueilla, joissa teiden jäätyminen on yleistä, kuten etelärannikolla, tai jos ajat paljon huonommin hoidetuilla sivuteillä, nastarengas on usein turvallisin valinta. Nastarenkaat ovat myös monen mielestä huolettomampi vaihtoehto vaihtelevissa olosuhteissa.
Kitkarenkaat, eli nastattomat talvirenkaat, ovat puolestaan kehittyneet valtavasti viime vuosina. Ne ovat erinomainen valinta lumisille teille ja tarjoavat huomattavasti nastarenkaita hiljaisemman ja mukavamman ajokokemuksen paljaalla tai märällä asfaltilla. Kitkarenkaat ovat myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto, sillä ne eivät kuluta tienpintaa eivätkä irrota katupölyä samalla tavalla kuin nastarenkaat. Helsingin kaupunki suositteleekin kitkarenkaita juuri näistä syistä. Kitkarenkaat sopivat hyvin kuljettajille, jotka ajavat pääasiassa hyvin hoidetuilla pääteillä tai kaupunkialueilla ja jotka ovat valmiita sovittamaan ajonopeutensa kelin mukaan erityisesti jäisillä osuuksilla. On kuitenkin tärkeää valita nimenomaan pohjoisiin olosuhteisiin suunnitellut kitkarenkaat, sillä Keski-Euroopan leudompiin talviin tarkoitetut kitkat eivät pärjää Suomen vaativissa oloissa.
Rengastestit, kuten Liikenneturvallisuudenkin mainitsemat Tekniikan Maailman vertailut, antavat hyvää osviittaa eri rengasmallien suorituskyvystä eri olosuhteissa. Testeistä näkee usein, että parhaiden nasta- ja kitkarenkaiden erot ovat pienentyneet lumella ja jopa märällä asfaltilla, mutta jäällä nastarengas on edelleen useimmiten ykkönen. On kuitenkin hyvä huomata, että laadukas kitkarengas voi olla parempi kuin huonolaatuinen nastarengas. Rengasmaan sivuilla on myös hyvää pohdintaa nastojen ja kitkojen eroista. Älä siis tuijota pelkkää rengastyyppiä, vaan panosta laatuun ja valitse rengas, joka sopii parhaiten juuri sinun ajoihisi.
Talvirenkaiden valinta käytännössä – merkinnät ja ominaisuudet
Kun olet päättänyt rengastyypin, on aika perehtyä tarkemmin itse renkaisiin. Tärkein lähtökohta on autosi rekisteriotteesta löytyvä oikea rengaskoko. Koko ilmoitetaan esimerkiksi muodossa 205/55 R 16, jossa 205 on renkaan leveys millimetreinä, 55 profiilisuhde (korkeus prosentteina leveydestä) ja 16 vanteen halkaisija tuumina. Talvirenkaaksi suositellaan usein hieman kapeampaa rengasta kuin kesärenkaaksi, sillä kapeampi rengas puree paremmin lumeen ja loskaan suuremman pintapaineen ansiosta. Tarkista myös renkaan nopeus- ja kuormitusluokat, jotta ne vastaavat autosi vaatimuksia. Nämä tiedot löytyvät myös rekisteriotteesta tai vaikkapa 02 Rekkari -palvelusta.
Talvirenkaista löytyy erilaisia merkintöjä, jotka kertovat niiden ominaisuuksista. Perinteinen M+S (Mud+Snow) -merkintä löytyy monista renkaista, mutta se ei itsessään takaa hyviä talviominaisuuksia pohjoisen oloihin. Tärkeämpi merkintä on 3PMSF (Three Peak Mountain Snowflake) eli vuoristosymboli, joka osoittaa renkaan läpäisseen virallisen lumipitotestin. Joulukuusta 2024 alkaen tämä merkintä on pakollinen kaikissa uusissa talvirenkaissa (myös kitkarenkaissa). Lisäksi erityisesti pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitelluissa kitkarenkaissa voi olla jääpitomerkintä (Ice Grip -symboli), joka kertoo renkaan testatusta pidosta jäisillä pinnoilla. Kuljettaja.fi-sivustolla on hyviä vinkkejä oikeanlaisten renkaiden valintaan ja merkintöjen tulkintaan. EU-rengasmerkintä antaa tietoa polttoainetaloudellisuudesta (vierintävastus), märkäpidosta ja ohiajomelusta, mutta talvirenkaan tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten jää- ja lumipitoa, se ei kata kattavasti (lukuun ottamatta uusia lumi- ja jääpitomerkintöjä).
Talvirenkaiden kunnossapito ja oikea-aikainen vaihto
Paraskaan talvirengas ei toimi kunnolla, jos sitä ei huolleta oikein. Tärkein yksittäinen huoltotoimenpide on rengaspaineiden säännöllinen tarkistus, vähintään kerran kuukaudessa ja aina ennen pidempää matkaa. Pakkanen laskee rengaspainetta, joten talvella renkaisiin suositellaan usein hieman korkeampaa painetta kuin kesällä (noin 0,2 bar enemmän). Oikeat paineet vaikuttavat merkittävästi ajoturvallisuuteen, polttoaineenkulutukseen ja renkaiden kulumiseen. Auton ohjekirjasta tai usein kuljettajan oven karmista löytyy suositellut rengaspaineet.
Toinen kriittinen tekijä on urasyvyys. Laki vaatii talvirenkailta vähintään 3,0 millimetrin urasyvyyttä pääurista mitattuna, mutta turvallisuuden kannalta suositus on selvästi enemmän, vähintään 5 millimetriä. Urasyvyyden vähentyessä renkaan kyky poistaa loskaa ja vettä heikkenee merkittävästi, ja pito lumella ja jäällä kärsii. Olen itse huomannut, että ero pidossa on selvä jo alle 5 mm urasyvyydellä. Renkaiden ikää kannattaa myös pitää silmällä. Vaikka pintaa olisi jäljellä, kumi kovettuu ajan myötä ja menettää pito-ominaisuuksiaan. Yleinen suositus on, että yli kuusi vuotta vanhat renkaat kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella ja yli kymmenen vuotta vanhoja renkaita ei tulisi enää käyttää. Renkaan valmistusviikko ja -vuosi löytyvät renkaan kyljestä DOT-merkinnän neljästä viimeisestä numerosta (esim. 3223 tarkoittaa viikkoa 32 vuonna 2023). Motivan sivuilla on lisää hyviä vinkkejä renkaiden kunnossapitoon.
Talvirenkaat kannattaa vaihtaa alle hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä liukkaita. Autoliitto muistuttaa, että yöpakkaset voivat tehdä teistä petollisen liukkaita jo lokakuussa, vaikka päivällä olisikin lämmintä. Älä siis odota viime tippaan tai ensimmäiseen lumisateeseen, sillä silloin rengasliikkeissä on ruuhkaa ja riskit liikenteessä kasvavat. Renkaita vaihdettaessa on hyvä tarkistaa niiden kunto ja merkitä renkaiden paikat muistiin, jotta niitä voi kierrättää seuraavalla vaihdolla tasaisen kulumisen varmistamiseksi. Turvallisuuden kannalta parempikuntoiset renkaat suositellaan aina asennettavaksi taka-akselille, rengastyypistä riippumatta. Tämä parantaa auton vakautta ja vähentää yliohjautumisen eli perän irtoamisen riskiä äkkitilanteissa. Renkaiden säilytys kesän yli kannattaa tehdä viileässä, kuivassa ja pimeässä paikassa, mieluiten rengaspusseissa tai -telineessä.
Talviautoilun turvallisuus – renkaat ovat vain osa kokonaisuutta
Vaikka laadukkaat ja oikein huolletut talvirenkaat ovat talviautoilun perusta, ne eivät yksinään takaa turvallisuutta. Kuljettajan oma toiminta ratkaisee paljon. Tärkeintä on sovittaa ajonopeus ja turvavälit vallitseviin olosuhteisiin. Talvella jarrutusmatkat ovat aina pidempiä kuin kesällä, ja liukkaalla kelillä äkkinäisiä ohjausliikkeitä ja jarrutuksia tulee välttää. Ennakoiva ajotapa, jossa seurataan liikennettä kauemmas eteenpäin ja vältetään turhia riskejä, on paras vakuutus talvikeleillä. Poliisikin muistuttaa olosuhteiden mukaisen ajonopeuden ja riittävien turvavälien merkityksestä. Nykyaikaiset ajoavustinjärjestelmät, kuten lukkiutumattomat jarrut (ABS) ja ajonvakautusjärjestelmä (ESC), auttavat kuljettajaa säilyttämään auton hallinnan ääritilanteissa, mutta nekään eivät voi kumota fysiikan lakeja – pito loppuu lopulta kaikilta renkailta, jos vauhtia on liikaa.
Renkaat kuntoon, mieli rauhaan – kohti turvallisia talvikilometrejä
Talvirenkaiden valinta ja kunnossapito on siis paljon muutakin kuin vain lain noudattamista. Se on investointi omaan ja muiden turvallisuuteen sekä ajomukavuuteen. Kun käytät hetken aikaa oikeiden renkaiden valintaan ja muistat säännöllisen huollon – urasyvyyden ja paineiden tarkistuksen sekä oikea-aikaisen vaihdon – voit suunnata talven ajomatkoille huomattavasti luottavaisemmin mielin. Muista, että rengas on ainoa yhteys autosi ja tienpinnan välillä, ja talvella tuo yhteys on koetuksella. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että pito riittää ja matka jatkuu turvallisesti läpi koko talvikauden.